"Aamulenkillä" muistelin,miten hankalaa Nadjalla oli joskus ohittaa lapsia tai muita pelottavia juttuja..Noh,niin ei ole ollut vuosiin,paitsi satunnaisesti tämmöisinä mukavina aurinkoisina ilmoina kun sen näkökyky heikkenee ja silmät "räjähtävät". Talvi oli onneksi pilvinen niin joskus voisi luulla silmiä terveiksikin..Täytyisi oikeastaan ottaa kuvia tarkasteltaviksi. Oli miten oli, aamupäivällä kaikki sujui hyvin,lapsetkin ok tai jopa kiinnostavia niin kauan kunnes eivät tule liian lähelle - tai sekin käy, jos antavat jotain syötävää.
Illalla käytiin Pitäjänmäen suunnalla ihmettelemässä ja sielläpä olikin jännää, rauhallisesta pääsiäissunnuntaista huolimatta. Nojoo,ei aikoihin olla hihnalenkkeilty missään vilinässä enkä Nadjalta myöskään paljoa mitään muutenkaan vaatinut..oma vika siis.
Päivällä,ennen lenkkiä Nadja oli nakertanut vasemman puoleista jälkeä,ei paljoa mutta kuitenkin. Hyvin on jäljet parantuneet, iho ei ole yhtään rikki tai tulehtuneen näköinen. Kipulääkekuuri loppui perjantaina. Hmm..lenkkeilyt ovat olleet lyhyitä,ihan olemattomia,joten rasitusta ei ole ainakaan ollut. Tylsyyttä?
Parasta varmaan kuvauttaa,niin ei tartte miettiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti