Alku aina..helppoa?

Ensimmäisenä yönä Boris ei pitkiä pätkiä nukkunut,seuraava sujui jo loistavasti kun 07 vasta ulkoilemaan.  Vihaan aamuja enkä todellakaan ole aamuihminen,mutta minkäs teet..ei tämä kauaa kestä,onneksi. Tarpeet tehdään lähes aina sanomalehdille ja kiinteät toistaiseksi tulleet vain ulkona. Nappulat maistuu vähän heikosti, liha ja naudanmaha ja muut paremmin,yllätys.. Nappulalla pääosin kuitenkin pidän Boriksen ensimmäisen vuoden,en luota omiin raakaruokinta taitoihin..ellen sitten kysy apua? Isoja luita hankin pian,niitä on turvallisempi nakertaa kuin hajoavia leluja.

Nadja näyttää hyväksyvän pennun jo paremmin ja Boris pohtii,joko taas uskaltaisi vähän nappaista hännästä.  Nadjan lisäksi ipana on tavannut kaksi tuttua ja turvallista koiraa, ystävän amerikanbulldoggi Vilman ja Miisa-staffin. Aivan ihania tyttöjä, myös Boriksen mielestä. Kokoeroa tietysti on vielä hetken mutta äkkiäkös ero pienenee ja ohikin mennään..
Kissat suhtautuneet hyvin,varovat mutta Rotta ei ole -vielä- hyökännyt tai edes sähissyt..Tämäkin muuttunee kunhan poika liikkuu enemmän,nyt pysyy keittössä pääosin,välillä makuuhuoneessa ja eteisessä pyörii. Olohuoneeseen pääsy estetty toistaiseksi.

Viikon päästä varmaan lähdetään Kouvolaa ellei aikaisemmin,hellettä luvassa. Inhoan kerrostalossa asumista,ja etenkin nyt suorastaan *ituttaa tämä hissillä ramppaus...

Kunhan vaakaan saadaan patterit niin painokin selviää (oma samalla :D),ehkäpä 6-7kg?

On se niin jännää,miten tästä pienestä nyytistä kasvaa iso ja komea dobermann? Tahtoa ja energiaa riittää kokoajan enemmän, mutta niin pitkääkin. Ehkä jo pian käydään treenikentillä ihmettelemässä menoa, onhan kaikki mullekin uutta. Tulevaisuus ei kauhistuta,sillä kasvattaja on aivan mahtava samoin kuin monet muutkin dobberi-ihmiset täällä ja Kouvolassa. Apua ja vinkkejä taatusti saan,kunhan vain kysyn.

Minäkö muka riiviö?