Jos joku asia voi mennä vituilleen,niin sepä myös menee.
Tiivistetysti:
Crowni,joka ei ole ikinä saanut vetopaniikkia,riuhtaisi itsensä irti ja osui maassa oleviin raudoitusrautoihin..Takasistaan jäi kiinni (etusista kengät puuttuu),toinen vain jumissa mutta toisesta menikin rauta läpi, kaviosta siis. Äärimmäisessä paniikissa soittelin kaikki mahdolliset läpi,kuka ehtisi lauantai-iltana auttamaan..Mahtavia ihmisiä löytyikin,kiitos heille. Eläinlääkärikin pääsi muutamien tuntien jälkeen paikalle ja parinsadan euron laskun antoi ohjeista (jotka jo tiedettiin) ja parin päivän lääkkeistä. Olisi voinut käydä siis paljon pahemminkin, nyt "vain" pidettävä toinen takanen puhtaana, rauta onneksi meni melko alhaalta läpi eikä kavioon suurta vahinkoa käynyt,ei osunut luuhun. Lääkärin työskentelystä tai siis työskentelemättömyydestä voisin kirjoittaa enemmänkin,mutta minkäs teet...
Kun Crowni saatiin irrotettua ja satoi jonkun verran, tuli mieleen laittaa auton ovet kiinni..Nadja,jonka olisi pitänyt olla autossa ja Boris takana,ei ollutkaan! Eikä sitä näkynyt missään. Olisko pelästynyt raudoista lähtenyttä ryminää ja juossut pakoon...mutta minne? Auto on sen turvapaikka ja piha melko vieras kun vasta tämä viikko pyöritty. Huutelin ja huutelin,ei näkynyt...Juuri kun olin autolla lähdössä etsimään,juoksi Nadja tutun maastolenkin suunnalta ja vähän myöhemmin ystävällinen mies kertoi yrittäneensä ohjailleen sitä pois Myllykosken suunnalta. Nadja oli ollut jonkun maasturin vierellä maassa,ilmeisesti osunut siihen? muita ohiajaneita ei kiinnostanut..En ihan ymmärtänyt,oliko juossut ihan "isolla tiellä",nopeus 80km/h vaiko vaan maastolenkkireittejä...tuuria silti,koska ilmeisen ehjänä tuli takaisin eikä kuulema aiheuttanut vahinkoa muille.
Eli loppu hyvin,kaikki hyvin? jos vaan säikähdyksellä selvittiin kun yhtä hyvin voisi molemmat eläimet olla nyt kuolleita - Nadja auton alla ja Crowni repinyt jalkansa katki.
C.ei ontunut ja jos vaan jälki pysyy puhtaana,niin parantuu varmaan hyvin? Nadjakin päällisin puolin ok, ehkä jotain jumeja odotettavissa?
Eläimet, yhtä paljon iloa ja tietysti myös surua ja murhetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti