Vuosi on lyhyt aika,mutta oppii siinäkin enkä voisi kuvitella enää elämääni ilman tuota varjoa. Boris nukkuu jaloissani ja on aina mukana menossa. Nadja on aina ollut enemmän omissa oloissaan,ei ikinä tule sänkyyn tai sohvalle samaan aikaan ihmisten kanssa. Hakee toki rapsutuksia välillä ja tarkkailee keittiötä.
Boriksen ensimmäinen vuosi on ollut helppo. (vai pitäisikö tätä pohtia vasta juhannuksena,luovutusajankohtana ;) ) Terveyden osalta suurimman haasteen on ehdottomasti tuonut ruokintapulmat - tai ei nekään niin ongelmallisia ole,koska raakaruoka ok,vaan sopiva nappula on yhä kysymysmerkki. Oma operaationsa oli tietysti tammikuun leikkaus,mutta siitä toivuttiin nopeasti ja täysin,toivottavasti ei ainakaan ihan heti ole tulossa uudestaan...Tänään aamulla Boris oksensi sulamattomia kavionpalasia,matolle kuinkas muutenkaan! Nadjalle ne eivät ole tuottaneet ongelmia,joten en jaksanut tallilla puuttua palasten syömiseen. Jatkossa ilmeisesti pitää. Boriksen alaleuassa on nyt n.1-2kk aikana ollut enemmän ja vähemmän näppylöitä,kuin finnejä. Välillä kadonneet pois,mutta nyt taas inhottavan näköiset. Betadinella,Basibact-pulverilla ja pihkavoiteella hoidetaan,mutta pitää tarkkailla,onko niiden syntymiseen ja katoamiseen jotain selviä syitä.
Boris on äärimmäisen ystävällinen ja nöyrä,ei pullistele ihmisille eikä ainakaan vielä toisille koirillekkaan. Nadjalle luovuttaa ruokansa vaikka suustaan...Tuota kun katsoo,niin täytyy ihmetellä apuloiden yms.muiden ilmotuksia "hankalista" vuotiasta uroksista...hohhoijaa. Toki,voihan olla,että Boris on todella nössö ja helppo dobermanni enkä siten ole arvostelemaan muiden tekemisiä..Tavaroiden tuhomaisessa ei ole yltänyt lähellekkään Nadjan tasoa,joitakin huonekaluja maistellut ja muutamat lehdet silpunnut. No,jotkut kengät taisivat saada uuden muodon,mutta kengäthän on helppo siirtää pois pennun ulottuvilta,kuten muutkin turvattavat esineet.
Rokotuskäynnillä tällä vkolla painoa oli tasan 40kg,mikä on vähintään riittävästi vuotiaalle.
Tänään "juhlittiin" muutaman tunnin metsälenkillä ja kevään toisilla jäljillä. Molemmilta koirilta sujui oikein loistavasti,tuuli vaan sai molemmat seuraamaan todellisen jäljen oikeata puolta..Nadjalle täytyy seuraavaksi lisätä rutkasti enemmän haastetta - pituutta voisi varmaan kilometri ja nakinpalasia jo hyvin vähän. Verijäljen jos tekee,sekin voisi olla pitkä. Boriskin keskittyi hienosti,sillekin vaan enemmän pituutta ja harvemmin nameja maahan..
Nyt jostain syystä kiinnostuin myös pk-hausta,jospa ensi viikolla jo pääsisi treenejä seuraamaan. Huomenna vetolajeihin tutustumista,odotan innolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti